Esillä nyt

Esillä nyt

 

Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide

27.11.2020-25.4.2021

 

Taiteilijapari Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) ovat suomalaisen taidehistorian suuria tuntemattomia. Heidän aktiivisin työskentelykautensa oli 1890-1930-luvuilla. Tikanojan taidekodissa nähtävä Ehrströmien elämästä ja taiteesta kertova näyttely esittelee molempien taiteilijoiden töitä monipuolisesti. Se on tehty yhteistyössä Mäntässä toimivan Serlachius-museoiden kanssa, jossa näyttely oli esillä vuosina 2019-2020.  Esiteltävä aineisto on koottu Ehrströmien yli 4300 luonnosta ja teosta sisältävästä kokoelmasta, jonka taiteilijapari testamenttasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle.

Olga Gummerus-Ehrström ja Eric O. W. Ehrström tunnettiin lempinimillään Olli ja Bucklan. Olgaa kutsuttiin Olliksi lapsesta saakka ja hän sai jopa virallista postia tällä nimellä. Eric sai lempinimen Bucklan pyöreän mahakumpunsa vuoksi. Nimitys tuli nähtävästi ruotsinkielisestä sanonnasta ”att buckla koppar” ja se viittasi kuparipatojen perinteiseen, pyöreään muotoon.

Gummerusten perhe muutti Vaasaan vuonna 1884, kun isä Herman Erik Gummeruksen sai työpaikan Vaasan radan liikennetirehtöörin apulaisena ja Alavuden Vaasan rataosuuden ratainsinöörinä. Olli oli tuolloin 8-vuotias, eikä hänen kasvuvuosistaan Vaasassa ollut olemassa kovinkaan paljon tietoa. Tikanojan näyttelyn yhteydessä asiaa haluttiin ryhtyä selvittämään, tuoden näin täydennystä Serlachius-museoiden tutkimustyöhön. Vaasan poliisilaitoksen arkistosta paljastuikin merkittävä tieto: Olli perheineen asui Vaasassa osoitteessa Koulukatu 24, eli rakennuksessa, jossa nykyään sijaitsee Tikanojan taidekoti. Yllättäen näyttelystä siis tuli myös Ollin paluu lapsuudenkotiinsa ja samalla saatiin lisää tietoa myös Tikanojan taidekodin varhaisista vaiheista.

Lue lisää Ollin lapsuudesta Vaasassa.

16-vuotiaana Olli muutti Helsinkiin opiskelemaan Ateneumin piirustuskoulussa. Nuoren taiteilijan uraa seurattiin yhä vanhassa kotikaupungissa, kun sanomalehti Pohjalainen uutisoi heinäkuussa 1897: ”Neiti Olga Gummerus, synt. Waasasta, joka Wiime kewännä laskettiin erinomaisilla todistuksilla Ateneumista, on äskettäin saanut walmiiksi alttaritaulun. Tehtäwässään on nuori taiteilija hywin onnistunut, se on katsojissa yleinen mielipide.”

Pariisissa opintojaan jatkanut Olli oli lahjakas muotokuvamaalari, joka tarkasteli kohdettaan tarkalla psykologisella otteella. Taiteilijan tuotanto sisältää myös lukuisia omakuvia, joista Tikanojan näyttelyssä nähdään merkittävä osa. Avioliittonsa myötä Olli tutustui laajasti taideteollisuuteen suunnitellen ja toteuttaen sekä itsenäisesti että miehensä työparina mm. lasimaalauksia, tekstiilejä ja käyttögrafiikkaa. Fazerin makeispakkausten suunnitelmat ovat varmasti laajimmalle levinneitä hänen töistään.

Eric O. W. Ehrström, Omakuva, 1934, tempera kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi.

Bucklan aloitti opinnot Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1899. Samana vuonna hän pääsi Axel Gallénin (1865–1931, vuodesta 1907 Akseli Gallén-Kallela) oppilaaksi Ruoveden Kalelaan, minkä jälkeen opiskeli taidetaontaa ja metallipakotusta Pariisissa 1900-luvun alkuvuosina. Siellä hän tapasi Ollin, jonka kanssa avioitui 1903. Bucklan oli taidetakoja ja koristetaiteilija, joka tunnettiin erityisesti metallipakotus- ja emalitöistään. Hän suunnitteli myös koruja, lasiesineitä ja astioita sekä teki käyttö- ja taidegrafiikkaa. Näiden lisäksi Bucklan oli konservaattori, opettaja, kirjailija, kuvittaja ja kulinaristi.

Syksyllä 1918 Bucklan suunnitteli Suomen kuninkaan kruunun, jota ei kuitenkaan ehditty valmistaa ennen hallitusmuodon muuttumista.  Kultaseppämestari Tuomas Hyrsky valmisti sen Bucklanin luonnosten pohjalta vuonna 2018. Se nähdään myös Tikanojan taidekodin näyttelyssä, samoin kuin esimerkkejä hänen vaakunasuunnitelmistaan. Niihin kuuluvat esimerkiksi Suomen lipun vaakunan malli vuodelta 1920 sekä Vaasan kaupunkivaakuna.

 

Kuva: Olga Gummerus-Ehrström, Omakuva, 1911, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi