Esillä nyt

Esillä nyt

Sielun silmä

20.9.2019–19.1.2020

Okkultismi ja esoteeriset liikkeet olivat suosittuja 1800-luvun lopulla ja selvänäköisyydestä (ransk. clairvoyance) tuli yksi ajan kiehtovimmista puheenaiheista. Uskottiin, että kuudennen aistin ja sielun sisäisten silmien avulla saattoi havaita todellisuuden hienojakoisempia, tavanomaisesti näkymättömiksi jääviä tasoja. Monet taiteilijatkin innostuivat spiritualismista, teosofiasta ja psyykkisten ilmiöiden tutkimuksesta, jota myöhemmin alettiin kutsua parapsykologiaksi.

Näyttely valottaa tunnettujen suomalaistaiteilijoiden ja heidän teostensa yhteyksiä selvänäköisyyteen. Miten spiritualistiset henkivalokuvat ja psyykkinen tutkimus vaikuttivat vuosisadanvaihteen taiteeseen? Miten taiteilijat kuvasivat todellisuuden näkymättömillä tasoilla liikkuvia energioita ja eteerisiä kehoja?

Näyttely keskittyy erityisesti vuosisadanvaihteen taiteeseen, mutta mukana on myös myöhemmin 1900-luvulla tehtyjä teoksia. Mukana ovat muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Hugo Simberg, Beda Stjernschantz, Ellen Thesleff, Ester Helenius ja Eemu Myntti. Näyttely avaa uuden näkökulman taiteilijoiden tuttuihinkin teoksiin.

Näyttelyn kuratoinut uskonnon- ja taiteentutkija Nina Kokkinen ja se on tehty yhteistyössä Espoon Gallen-Kallelan museon kanssa. Näyttely pohjautuu pääosin Kokkisen paljon kiinnostusta herättäneeseen väitöstutkimukseen, joka selvittää millaisen roolin esoteerisuuteen taipuva henkisyys sai Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa.

Tutkimus osoittaa taiteilijoiden ammentaneen ideoita taiteeseensa, työskentelyynsä ja taidekäsitykseensä muun muassa teosofiasta, spiritualismista, psyykkisestä tutkimuksesta, swedenborgilaisuudesta ja vapaamuurariudesta.

Näyttely on ollut kesän ajan esillä Gallen-Kallelan museossa ja se nähdään nyt Tikanojan taidekodissa jonkin verran laajempana.

Taiteenkerääjä Frithjof Tikanoja: Kodista museoksi

8.3.2019 alkaen

Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja halusi luoda kaikille kaupunkilaisille yhteisen taidekodin, jossa kävijä ”löytäisi aakkoset kansainvälisen taidekulttuurin tuntemiseen” perehtymällä hänen kokoelmaansa. 3. kerroksen näyttelyssä on esillä valokuvia Tikanojan elämästä.

Kuva: Hugo Simberg: Unikoita,1896. Pohjanmaan museo/ Karl Hedmanin taidekokoelma (kuva: Erkki Salminen)