Esillä nyt

Esillä nyt

Vaasan kaupungin museot on suljettuina toistaiseksi 18.3. lähtien koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi.

Opastukset ja tapahtumat on peruutettu koronaviruksen leviämisen torjumiseksi.

 

Poppelikuja ja muita teoksia Emil Aaltosen kokoelmasta

20.3.-23.8.2020

 

Tampereella toiminut vuorineuvos ja kenkätehtailija Emil Aaltonen (1869–1949) keräsi 1910–1940 -luvuilla merkittävän taidekokoelman, joka koostuu 1800- ja 1900 -lukujen suomalaisista merkkiteoksista sekä vanhemmasta eurooppalaisesta taiteesta. Aaltosen suosikkeihin kuuluivat muiden muassa Albert Edelfelt ja von Wrightin veljekset.

Werner Holmberg: Poppelikuja, 1857 (Museokuva)

Aaltonen keräsi kokoelmaansa Tampereella samaan aikaan kuin Frithjof Tikanoja ja Karl Hedman kartuttivat omia kokoelmiaan Vaasassa. Aaltonen ja Hedman jopa kilpailivat pariin otteeseen samoista teoksista ja oli pienestä kiinni, ettei Werner Holmbergin Poppelikuja (1857) päätynyt osaksi Hedmanin kokoelmaa.

Emil Aaltonen osti 1930-luvun alussa kodikseen Jarl Eklundin suunnitteleman Pyynikinlinnan. Rakennuksen tilavat salit tarjosivat arvokkaan ympäristön kokoelman teoksille ja keräilyharrastus sai mahdollisuuden laajentua. Kokoelmaa ei tarkoitettu ainoastaan oman kodin kaunistukseksi. Aikalaistensa tavoin Aaltonen uskoi taiteen merkitykseen kansakunnan sivistäjänä ja henkisen pääoman kasvattajana. Kokoelman teokset luovat kattavan katsauksen suomalaiseen ja eurooppalaiseen taidehistoriaan. Nykyään rakennuksessa toimii Emil Aaltosen museo, jonka kanssa näyttely on tehty yhteistyössä.

Kokoelmasta nousee esiin teemoja, jotka olivat keräilijälle tärkeitä. Fennomaaninen ideologia kannusti Aaltosta hankkimaan teoksia, jotka kuvasivat suomalaista luontoa tai maaseudun perinteistä elämää ja maisemia. Lisäksi häntä vetivät puoleensa kuvaukset ihmisistä. Nämä kaksi teemaa yhdistyvät Hugo Simbergin Lammastytössä (1913), jossa taiteilija on kuvannut perheen 12-vuotiasta piikatyttöä navetan ovella karitsa sylissään.

Aaltosen elämään kuului keskeisesti myös uskonnollisuus, johon liittyviä aiheita kokoelmasta löytyy runsaasti. Näyttelyssä on mukana Madonna-aiheisia teoksia 1500-luvulta 1800-luvulle.

Näyttelyssä on mukana teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Nina Ahlstedt, Hennes Autere, David Beck, Gunnar Berndtson, Francois Bonnet, Fanny Churberg, Carl Johan Danielson, Elin Danielsson Gambogi, Albert Edelfelt, Robert Wilhelm Ekman, Gabriel Enberg, Antti Favén, Akseli Gallen-Kallela, Francesco da Santa Croce, Barbieri Giovanni Francesco Guercino, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Louis Jean François Lagrenée, Alexander Lauréus, Michiel Janszoon van Mierevelt, Hjalmar Munsterhjelm, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Johannes Takanen, Woldemar Toppelius, Ezio Trapassi, Dora Wahlroos, Pietro della Vecchia, Eugene Verboechoven, Victor Westerholm, Maria Wiik, Philips Wouwerman, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright ja Viktoria Åberg.

 

 

Keräilijällä kylässä

20.3.2020 alkaen

Tikanojan taidekodin kolmannen kerroksen valokuvanäyttely kertoo vaasalaisista keräilijöistä ja lähes katkeamattomana jatkuneesta keräilyn perinteestä, jolla on ollut merkittävä vaikutus kaupungin kulttuurielämälle. Miltä nykyään museoissa esiteltävät kokoelmat ovat näyttäneet olleessaan osa yksityiskodin sisustusta? Entä millainen kaupunki keräilijöiden Vaasa on ollut ja missä heidän polkunsa ovat risteytyneet? Toistensa lisäksi vaasalaiset keräilijät vertautuvat myös muihin suomalaisiin keräilijöihin, kuten Tampereella toimineeseen Emil Aaltoseen.

Näyttelyn pääosassa ovat Karl Hedman (1864-1931) ja Frithjof Tikanoja (1887-1964). Hedman oli vaasalaissyntyinen lääkäri sekä taiteen ja antiikin keräilijä, joka liittyi 1890-luvulla Pohjanmaan historiallisen museon yhdistykseen ja vaikutti merkittävästi museon toimintaan. Hän testamenttasi taide ja antiikkiesineiden kokoelmansa perustamalleen Hedmanin säätiölle ja se muodostaa yhä nykyään keskeisen osan Pohjanmaan museon kokoelmista. Frithjof Tikanoja perusti yhdessä liikekumppaninsa kanssa vuonna 1905 Lassila & Tikanoja -tukkuliikkeen. Liikemaailmassa saavuttaman menestyksensä turvin hän hankki kotiinsa taidekokoelman, joka sisälsi niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin merkkiteoksia. Vuonna 1951 Tikanoja lahjoitti sekä kokoelmansa että kotitalonsa Vaasan kaupungille, mistä lähtien Tikanojan taidekoti on ollut avoinna yleisölle.

Hedmanin ja Tikanojan lisäksi mukana on myös kolme muuta vaasalaista keräilijää. Vaasalaissyntyinen Herman Antell (1847–1893) tunnetaan erityisesti suurlahjoituksestaan Suomen Kansallismuseon hyväksi. Simo Kuntsi (1913–1984) loi menestyksekkään uran Vaasan Höyrymyllyn palveluksessa ja keräsi 1950–1980 -lukujen aikana merkittävän kokoelman suomalaista ja kansainvälistä modernia taidetta. Hammaslääkäri Lars Swanljung (s. 1944) aloitti keräilyn vuonna 1988 ja on sen jälkeen hankkinut taidetta säännöllisesti.

Frithjof Tikanojan koti, Hovioikeudenpuistikko 4