Esillä nyt

Esillä nyt

Eemu Myntti

8.3.-28.4.2019

Näyttelyssä on esillä Tikanojan taidekodin kokoelmiin kuuluvia taiteilija Eemu Myntin (1890-1943) henkilökuvia. Eemu Myntti oli läheinen taiteilija Frithjof Tikanojalle, joka oli naimisissa Myntin sisaren Ruusan kanssa ja toimi myös lankonsa mesenaattina. Tämän taloudellisen tuen turvin Myntti pystyi pitkään omistautumaan yksinomaan maalaamiselle.

Kokoelmapäällikkö Auli Jämsäsen mukaan Myntin henkilökuvien vastaanotto oli tämän elinaikana usein torjuvaa. Myntille oli ominaista liioitella kuvattavan kasvonpiirteitä ja käyttää värejä ekspressionistiselle taidesuunnalle ominaiseen, ilmaisuvoimaiseen tapaan. Mallien keltaiset kasvot häiritsivät aikalaisia ja suurisilmäiset naishahmot koettiin luonnottomiksi. Myntin henkilökuvilla oli kuitenkin myös ihailijoita ja ymmärtäjiä.

– Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että hänen henkilökuvansa eivät jättäneet katsojia välinpitämättömiksi, Jämsänen toteaa.

Taiteilija maalasi henkilökuvia läheisistään ja ystävistään, kuten taiteilija Einari Uusikylästä, josta hän on tehnyt useita öljymaalauksia. Näyttelyssä on esillä taiteilijan 1920-luvun alussa toteuttama naiskuvien kokonaisuus sekä esimerkkejä 1930-luvun pastellitöistä.

Myntti oli kiinnostunut ihmisestä kuoren alla

Eemu Myntin henkilökuvat irtautuvat usein tavanomaisen muotokuvan lajityypistä. Vaikka Myntti hallitsi ulkoiseen näköisyyteen perustuvan henkilökuvan piirtämisen, ei se häntä taiteilijana kiinnostanut – hän halusi kuvata ulkokuoren alla olevan ihmisen.

Yksi näyttelysaleista esittelee Eemu Myntin piirustuksia ja luonnoksia.

– Ne kertovat siitä, kuinka taiteilija työskenteli ja millä tavoin hän pyrki tavoittelemaansa henkilökuvaan. Suurin osa piirustuksista on ensimmäistä kertaa esillä tässä näyttelyssä, Jämsänen kertoo.

Taiteilijoiden tavoitteena oli jo 1600-luvulla kuvata ihmisestä muutakin kuin hänen ”parhaat puolensa”. Taiteilijat tutkivat ihmiskasvojen anatomiaa ja sitä, kuinka kasvojen lihakset toimivat tunteiden ilmaisussa. Kasvokuvissa kuvattiin irvistyksiä ja kauhun ilmeitä siinä missä hersyvää nauruakin. Mikään inhimillinen ei ollut vierasta. Lisäksi taiteilijoita kiehtoivat ihmisen eläimelliset piirteet ja eläinten näkeminen ihmisten toimissa tai vaatteisiin puettuina.

– Nämä henkilökuvauksen muodot löytyvät myös Eemu Myntin laajasta piirustustuotannosta, sanoo Jämsänen.

Taiteen aakkosia – teoksia Frithjof Tikanojan kokoelmasta

15.3.-8.9.2019

Tikanojan taidekoti syntyi vaasalaisen liikemiehen, kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877-1964) rakkaudesta taiteeseen. Tikanoja lahjoitti keräämänsä laajan taidekokoelman Vaasan kaupungille vuonna 1951, jolloin hänen entiseen kotiinsa perustettiin taidemuseo Tikanojan taidekoti.

Näyttelyn tuottaja, yleisötyön päällikkö Jenni Niemi kertoo, että Tikanoja oli itse kokenut taiteen innostavan vaikutuksen ja halusi tarjota kaikille saman mahdollisuuden. Taidekodin sääntöihin kirjattiinkin, että ”Erikoisesti on oppi- ja taidekoululaisille sekä muulle nuorisolle varattava tilaisuus asiantuntijan opastuksella tutustua taidekokoelmaan.”

Tikanoja toivoi, että taidekoti olisi kaikkien kaupunkilaisten yhteinen taidekoti, ”jossa maalaustaiteeseen vähemmänkin kouliintunut henkilö on löytävä ainakin aakkoset kansainvälisen taidekulttuurin tuntemiseen”. Tämä Frithjof Tikanojan ajatus on haluttu tuoda esiin näyttelyn nimessä.

Esillä kokoelman helmiä

Näyttelyssä on harvoin esillä olleiden lisäksi kokoelman keskeisiä ja tunnetuimpia teoksia, kuten Henri Matissen asetelma ja Pablo Picasson Miehen pää. Suomalaista maalaustaidetta edustavat muun muassa Maria Wiik ja VictorWesterholm.

– Myös Arvi Mäenpään miniatyyreja on esillä, ja tarinan mukaan Sokerihiiri olisi ollut yksi Tikanojan suosikkitöistä, Niemi kertoo.

Näyttelystä löytyvät teemat maisema, asetelma ja ihminen. Teokset on ripustettu teemoittain ja perinteisestä taidenäyttelyripustuksesta hieman poiketen. Teemoja on mahdollista hyödyntää kuvataiteen opetuksessa.

Niemen mukaan näyttely on erityisesti suunnattu lapsiyleisölle, mutta sopii sisällöltään kaiken ikäisille.

– Näyttely sisältää toiminnallisia elementtejä. Esimerkiksi taidekodin kolmanteen kerrokseen on rakennettu vanhanajan kauppa, jossa lapset voivat leikkiä.

Frithjof Tikanojan kiinnostuksesta kirjallisuuteen muistuttaa taidekodin kirjastohuone, jonka viereisessä näyttelyhuoneessa voi uppoutua lukemaan satukirjoja museovierailun yhteydessä.

Tikanojan taidekodissa arvostetaan Frithjof Tikanojan perintöä ja siksi siellä on aina ollut runsaasti ohjelmaa yleisölle, muun muassa musiikki- ja teatteriesityksiä. Tämä poikkitaiteellisuus näkyy myös tämän näyttelyn yleisöohjelmassa ja tapahtumissa.

Taiteenkerääjä Frithjof Tikanoja: Kodista museoksi

8.3.2019 alkaen

Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja halusi luoda kaikille kaupunkilaisille yhteisen taidekodin, jossa kävijä ”löytäisi aakkoset kansainvälisen taidekulttuurin tuntemiseen” perehtymällä hänen kokoelmaansa. 3. kerroksen näyttelyssä on esillä valokuvia Tikanojan elämästä.