Esillä nyt

Esillä nyt

Vanhan hopean kertomaa

10.5.-8.9.2019

Vanhan hopean kertomaa -näyttelyssä esitellään kotimaisten ja ulkomaisten hopeaseppien tuotantoa 1600-luvulta 1900-luvulle saakka. Näyttelyssä on hopeaesineitä sekä taidetta Vaasan kaupungin museoiden ja Hiekan taidemuseon kokoelmista.

Esineitä keräilijöiden kokoelmista

Vaasan kaupungin museoiden kokoelmista näyttelyyn tulevista esineistä suurin osa on vaasalaisen lääkärin Karl Hedmanin (1864–1931) kokoelmasta, jossa on vaasalaisia, suomalaisia ja eurooppalaisia hopeaesineitä.

– Hedman osti hopeaesineitä suoraan kultasepiltä, esineiden omistajilta tai paikallisten välittäjien kautta. Monet eurooppalaiset esineet päätyivät kokoelmaan helsinkiläisen antiikkikauppiaan välityksellä ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, kertoo Vaasan kaupungin museoiden vs. amanuenssi Nina Takala.

Muutamia esineitä on myös Pohjanmaan museon sekä vaasalaissyntyisen insinöörin Ingvald Souranderin (1874-1961) kokoelmista. Souranderin kokoelmaan kuuluu Suomen 1700- ja 1800-lukujen hopeaa sekä Pietarissa toimineiden suomalaismestareiden töitä.

Tamperelaisen kultaseppä Kustaa Hiekan (1855-1937) hopeakokoelmasta näyttelyssä nähdään muun muassa venäläistä, saksalaista ja suomalaista hopeaa 1600-1900-luvuilta.

Vaasalaisia hopeaseppiä

Näyttelyssä tuodaan esiin hopeaseppien ammattikunnan toimintaa ja esimerkiksi hopeaseppien vanhaa koulutusjärjestelmää. Yhtenä esimerkkinä on vaasalainen Bäckströmin suku, jossa oli kultaseppiä kolmessa polvessa

– Hopeaseppien ammattikunnasta kerrotaan laajemminkin, esimerkiksi mitä kuului hopeaseppien oppiin ja hopeasepäntyöhön, Takala lisää.

Näyttely Vanhan hopean kertomaa on tehty yhdessä tamperelaisen Hiekan taidemuseon kanssa. Näyttely matkaa Vaasan jälkeen Hiekan taidemuseoon Tampereelle.

Taiteen aakkosia – teoksia Frithjof Tikanojan kokoelmasta

15.3.-8.9.2019

Tikanojan taidekoti syntyi vaasalaisen liikemiehen, kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877-1964) rakkaudesta taiteeseen. Tikanoja lahjoitti keräämänsä laajan taidekokoelman Vaasan kaupungille vuonna 1951, jolloin hänen entiseen kotiinsa perustettiin taidemuseo Tikanojan taidekoti.

Näyttelyn tuottaja, yleisötyön päällikkö Jenni Niemi kertoo, että Tikanoja oli itse kokenut taiteen innostavan vaikutuksen ja halusi tarjota kaikille saman mahdollisuuden. Taidekodin sääntöihin kirjattiinkin, että ”Erikoisesti on oppi- ja taidekoululaisille sekä muulle nuorisolle varattava tilaisuus asiantuntijan opastuksella tutustua taidekokoelmaan.”

Tikanoja toivoi, että taidekoti olisi kaikkien kaupunkilaisten yhteinen taidekoti, ”jossa maalaustaiteeseen vähemmänkin kouliintunut henkilö on löytävä ainakin aakkoset kansainvälisen taidekulttuurin tuntemiseen”. Tämä Frithjof Tikanojan ajatus on haluttu tuoda esiin näyttelyn nimessä.

Esillä kokoelman helmiä

Näyttelyssä on harvoin esillä olleiden lisäksi kokoelman keskeisiä ja tunnetuimpia teoksia, kuten Henri Matissen asetelma ja Pablo Picasson Miehen pää. Suomalaista maalaustaidetta edustavat muun muassa Maria Wiik ja VictorWesterholm.

– Myös Arvi Mäenpään miniatyyreja on esillä, ja tarinan mukaan Sokerihiiri olisi ollut yksi Tikanojan suosikkitöistä, Niemi kertoo.

Näyttelystä löytyvät teemat maisema, asetelma ja ihminen. Teokset on ripustettu teemoittain ja perinteisestä taidenäyttelyripustuksesta hieman poiketen. Teemoja on mahdollista hyödyntää kuvataiteen opetuksessa.

Niemen mukaan näyttely on erityisesti suunnattu lapsiyleisölle, mutta sopii sisällöltään kaiken ikäisille.

– Näyttely sisältää toiminnallisia elementtejä. Esimerkiksi taidekodin kolmanteen kerrokseen on rakennettu vanhanajan kauppa, jossa lapset voivat leikkiä.

Frithjof Tikanojan kiinnostuksesta kirjallisuuteen muistuttaa taidekodin kirjastohuone, jonka viereisessä näyttelyhuoneessa voi uppoutua lukemaan satukirjoja museovierailun yhteydessä.

Tikanojan taidekodissa arvostetaan Frithjof Tikanojan perintöä ja siksi siellä on aina ollut runsaasti ohjelmaa yleisölle, muun muassa musiikki- ja teatteriesityksiä. Tämä poikkitaiteellisuus näkyy myös tämän näyttelyn yleisöohjelmassa ja tapahtumissa.

Taiteenkerääjä Frithjof Tikanoja: Kodista museoksi

8.3.2019 alkaen

Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja halusi luoda kaikille kaupunkilaisille yhteisen taidekodin, jossa kävijä ”löytäisi aakkoset kansainvälisen taidekulttuurin tuntemiseen” perehtymällä hänen kokoelmaansa. 3. kerroksen näyttelyssä on esillä valokuvia Tikanojan elämästä.