Näyttelyohjelma 2024

Näyttelyohjelma 2024

 

Seitsemän uutta vaihtuvaa näyttelyä kutsuvat näyttelyvieraat tutustumaan taidekeräilijään, idän henkisyyteen, suomalaisiin ikimetsiin ja ruotsalaistaiteilijan laajoihin installaatioihin. Myös kokoelmia esitellään vuoden 2024 näyttelyohjelmistossa.

 

Metsä – monimuotoinen elinpiiri näyttelytilassa 

Ensimmäisenä uusista näyttelyistä nähdään Pohjanmaan museossa 12.4.–8.9.2024 kuvataidetta Roger Broon (1945–2017) laajasta taidekokoelmasta, joka lahjoitettu Åbo Akademin säätiölle. Kokoelma esittelee maalauksia, paperipohjaisia teoksia kuten grafiikkaa ja piirustuksia 1950-luvulta 2010-luvulle. Hän tuki erityisesti nuoria taiteilijoita, ja hankki teoksia usein lopputyönäyttelyistä. Broo työskenteli pitkään Åbo Akademin hallintojohtajana sekä toimi aktiivisena Svenska kulturfonden -säätiössä, Turun taidemuseon ja Amos Andersonin museon puheenjohtajana. Esimerkiksi Carina Granlund (s.1967), Mikko Paakkonen (s. 1961) ja Veronika Ringbom (s. 1962) ovat kokoelmassa edustettuina. 

Pohjanmaan museossa on esillä 5.10.2024–27.4.2025 pitkän uran tehneiden valokuvataiteilijoiden Ritva Kovalaisen (s. 1959) ja Sanni Sepon (s. 1960) näyttely Pohjoistuulen metsä. Näyttely juhlistaa Kovalaisen ja Sepon kolmenkymmenvuotista taiteellista ja tutkimuksellista työtä metsäaiheiden parissa. Luonnonmetsiämme kuvaavan näyttelyn valokuvat ovat pääosin suojelualueilta itärajan tuntumasta Pohjois-Karjalasta Lappiin. Näyttelyn yhteydessä taiteilijat työstävät myös uusia teoksia, jotka tarkastelevat erityisesti Pohjanmaan metsien tilannetta. Näyttely sisältää valokuvateosten lisäksi laajaan tutkimukseen perustuvaa aineistoa ja faktatietoa Suomen metsistä. 

Näyttely on päätös kolmiosaiselle valokuvataiteen tutkimukselle, jonka Kovalainen ja Seppo aloittivat syventymällä suomalaiseen metsämytologiaan Puiden kansa (1997) ja sen jälkeen tulkitsemalla metsätalouden varjopuolia Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009). Pohjoistuulen metsä-kirja on tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana tänä vuonna. 

 

Idän vaikutteet suomalaisessa taiteessa 1800-luvulta nykytaiteeseen 

Tikanojan taidekodin näyttelyssä Idän henkisyys 18.5.–27.10.2024 tarkastellaan vaikutteita idästä kulttuurihistoriallisten esineistön ja lähes sadan taideteoksen voimin. Idän mystiikka ja henkinen viisaus ovat vedonneet taiteilijoihin Suomessa 1800-luvulta lähtien ja vaikutuksen voi nähdä ulottuvan myös nykytaiteeseen. Näyttelyssä pohditaan samalla idän henkisyyteen liittyvien mielikuvien ongelmallisuutta sekä kolonialismin varjoa, mutta myös taiteilijoiden aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista. 

Näyttelyssä esitellään myös laaja kattaus vaasalaissyntyisen Ilona Hariman (1911–1986) teoksia, jotka ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle. Vaasan kaupungin museot on kartoittanut myös näyttelyä varten neljän naistaiteilijan: Eva Bremerin (1894–1964), Meri Genetzin (1885–1943), Ilona Hariman ja Lyyli Visannin (1893–1971) teoksia ja tuotantoa niin julkisista kuin yksityisistä kokoelmista 

Muita näyttelyssä esillä olevia teoksia ovat muun muassa Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) teokset sekä hänen matkoilta keräämiään esineitä, mutta myös nykytaiteilijoiden kuten Outi Heiskasen (1937–2022), J. O Mallanderin (s. 1944) ja Silja Rantasen (s. 1955) teoksia. Näyttelyn on kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija FT Nina Kokkinen. 

Tikanojan taidekodin vuoden päättää kaksi uutta näyttelyä, jotka avautuvat 15. marraskuuta 2023. 

 

Kuntsilla nähdään kokoelmanäyttely ja unenomaista nykytaidetta 

Vaasalaisen taiteenkeräilijä Simo Kuntsin (1913–1984) keräämästä kokoelmasta nähdään uusi vaihtuva näyttely Kuntsin Säätiön kokoelmanäyttelyssä 3.5.– 6.10.2024. Simo Kuntsi keräsi kokoelmiinsa sekä suomalaista että kansainvälistä modernia taidetta. 

Kuntsin modernin taiteen museon näyttelyvuoden päättää ruotsalainen, maansa keskeisiin nykytaiteilijoihin lukeutuva Meta Isæus-Berlin (s. 1963). Ensimmäistä kertaa Suomessa esittäytyvä Isaeus-Berlin on kansainvälisesti noteerattu ja palkittu taiteilija. 

Hän käyttää materiaalinaan usein huonekaluja, joista muotoutuu sisällöllisesti uneen ja alitajuntaan syväluotaavia tilallisia kokonaisuuksia. Taiteilijan teoksissa toistuva materiaali on vesi, mutta veistoksellisten installaatioiden materiaalikirjo on laaja. 

Näyttelyssä Filosofi nähdään taiteilijan kehitys varhaisista maalauksista aina nykyiseen muotoonsa saakka. Taiteilija tekee monesti samasta aiheesta sekä maalauksen, veistoksen ja tilallisen installaation. Näyttelyn on tuottanut Vaasan kaupungin museot yhteistyössä taiteilijan kanssa. Taiteilijan teoksia kuuluu esimerkiksi Malmön taidemuseon, Moderna Museetin, Göteborgin taidemuseon ja Suomessa Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin. Näyttely on esillä 2.11.2024 – 30.3.2025. 

 

 

Muutokset ovat mahdollisia.